Claude Anttila pitää esityksen aiheesta La Lorraine

Keskiviikkona 28.2. klo 18.00
Meritullinkatu 20 A 1:ssä

Yhdistyksen vuosikokous

Vuosikokouksen jälkeen klo 19.00:

Claude Anttila pitää esityksen aiheesta La Lorraine. Claude Anttila on toiminut Opetushallituksen ranskan kielen opetuksen asiantuntijana sekä ollut mm. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun
ranskan kielen opettajana ja ranskankielisen opetuksen johtajana. Anttila on tällä hetkellä kunniamerkkijärjestö “Palmes Académiques” Suomen jaoston puheenjohtaja.

Esityksen jälkeen buffet-iltapala (10,€/hlö), maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen (pakollinen) buffet’lle viimeistään to 22.2.
puh. 09-272 2019 tai 050-357 0537 tai cercle.helsinki@elisanet.fi

TERVETULOA!

Exposé sur La Lorraine par Mme Claude Anttila

Mercredi 28 février à 18h
chez nous, au 20 A 1, Meritullinkatu,

Assemblée générale

Après l’Assemblée, à 19h:

Exposé sur La Lorraine par Mme Claude Anttila, présidente de la section de Finlande de l’AMOPA (Association des Membres de l’Ordre des Palmes Académiques).
Mme Anttila est aussi ancienne experte en langue française auprès de Opetushallitus (La direction nationale de l’enseignement)
pour les Finlandais et ancienne directrice des études françaises du Lycée franco-finlandais d’ Helsinki.

Après l’exposé: Buffet (10€/personne), paiement sur place.
Réservation (obligatoire) pour le buffet, au plus tard le jeudi 22 février:
09-272 2019 ou 050-357 0537 ou cercle.helsinki@elisanet.fi

BIENVENUE!

Comment devenir membre ?

Il suffit de s’adresser au bureau du Cercle :
09-272 2019 ou 050-357 0537 ou par
e-mail : cercle.helsinki@elisanet.fi

*La cotisation pour 2006 était 25 euros /10 euros étudiants et enfants le prochain bulletin de cotisation sera envoyé en mars.

Après nos réunions, nous proposons souvent un buffet à un prix modéré!

Pour toute information concernant les activités du Cercle franco-finlandais de Helsinki ainsi que pour les inscriptions des nouveaux membres, veuillez contacter:

Le bureau du Cercle:

Tél: 09-272 2019 (+ répondeur)
ou 050-357 0537
du lundi au vendredi de 10h – 15h

Adresse e-mail: cercle.helsinki@elisanet.fi
www.cercle-helsinki-net

Courrier: Meritullinkatu 20 A 1
00170 Helsinki.

OBS! Tout rendez-vous au bureau, doit être confirmé à l’avance!

Les membres du Cercle

*bénéficient (en principe gratuitement) du programme des conférences extraordinaires du Cercle ainsi que d’autres évènements intéressants au moins une fois par mois

*reçoivent la circulaire du Cercle directement chez eux

*peuvent s’inscrire aux cours de français du Cercle

*peuvent emprunter des livres français gratuitement à la bibliothèque de référence du Cercle, située dans les locaux du Cercle à Meritullinkatu

*peuvent louer les locaux du Cercle à un prix avantageux

*sont dispensés de payer la carte de cotisation de la Cinémathèque de Finlande pour les films français et ne paient que le prix du billet (en 2007)

De nos jours

En 2007, le Cercle franco-finlandais de Helsinki – Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys ry (nouveau nom depuis 2003) se trouve en pleine forme. La forme d’activité principale de l’association est toujours l’organisation des réunions qui servent concrètement à la diffusion de la connaissance de la culture française sous ses aspects les plus variés, ce qui correspond aux objectifs de l’Alliance originale.

Ces réunions offrent des thèmes variés. Parmi les grands succès de ces deux dernières années, citons les conférences portant sur la gastronomie et l’œnologie, accompagnées de dîners illustrant la théorie! Les sujets actuels, relatifs par exemple à l’Union européenne, ont également attiré un public considérable, qu’il s’agisse de la présidence finlandaise de l’Union européenne dans la presse française, du travail de la Cour de Justice à Luxembourg, etc. La littérature, le cinéma, les arts, la musique, les médias ne manquent pas d’intéresser l’auditoire.

Les conférenciers, spécialistes dans leurs domaines, parlent en français, ce qui permet aux membres de garder le contact avec cette langue — encore une tradition remontant à l’Alliance d’il y a cent quinze ans. L’association se réjouit d’accueillir à ses réunions de nombreux francophones résidant en Finlande.

L’automne, tout comme le printemps, est couronné par une fête somptueuse, souvent avec de la musique, de pièces de théâtre et des conférences. D’habitude, le menu de la soirée comprend des spécialités françaises. En décembre 1999 fut organisé un bal digne de ceux de l’Alliance primitive. Ce dernier bal du millénaire vit arriver une foule en robe de soirée au Casino de Katajanokka, où un grand orchestre la fit danser toute la nuit. En 2000 l’association fêta ses 110 ans à l’hôtel Kämp et en 2003 un grand bal fut organisé au Restaurant Pörssi.

Peut devenir membre toute personne s’intéressant aux langue et culture françaises. Une bonne connaissance de la langue française n’est pas indispensable, mais elle n’en demeure pas moins assez importante afin d’assister aux nombreuses conférences tenues en français. Les membres sont informés des activités du Cercle par des circulaires qui leur sont envoyées deux, trois fois par saison. Ces circulaires contiennent également un aperçu des événements culturels de la capitale qui sont susceptibles d’intéresser les francophiles, qu’il s’agisse des pièces de théâtre, d’opéras ou d’expositions. Le programme français de la Cinémathèque de Finlande y est aussi annoncé, avec les événements organisés par le Centre culturel français.

Depuis des années le Cercle franco-finlandais participe aux différents projets franco-finlandais sous formes différentes: Opéra baroque Ulysse (en 2000), IIIe congrès européen d’études médiévales à Jyväskylä (en 2003), exposition de photographie Denise Bellon (en 2004), Festival (de cinéma) Travelling Rennes à Helsinki (en 2004), le 1er Salon de la Francophonie en 2005 et de nouveau en 2006 – pour n’en mentionner que quelques-uns.

Le Cercle collabore depuis toujours avec l’Ambassade de France en Finlande, le Centre culturel français,la Cinémathèque de Finlande, la Fédération des Associations franco-finlandaises, le Lycée franco-finlandais d’Helsinki et la Ville de Helsinki – la liste n’est pas exhaustive.

En 2000, le Cercle acquit ses propres locaux à Kruununhaka, Helsinki. Un an plus tard, après une longue pause, le Cercle reprit l’enseignement du français sous forme de cours de français destinés à ses membres. Depuis 2001, l’association emploie une chargée de coordination pour travailler au sein de cette association avec les activités en pleine croissance. Le déménagement, en 2005, dans des locaux plus spacieux, toujours à Kruununhaka (Meritullinkatu 20 A 1), a permis de poursuivre notamment l’organisation de cours de langue.

L’Assemblée générale, qui se réunit une fois par an, élit un conseil responsible par ex. de la gestion de l’association. Le conseil comporte 8 membres ordinaires et 3 membres suppléants. Les membres du conseil sont élus pour un mandat de deux ans, renouvelable. Des comités ad hoc sont formés pour assurer l’organisation d’événements spéciaux, comme la fête des 115 ans du Cercle.

Le Cercle franco-finlandais de Helsinki a fêté son 115e anniversaire à Ritarihuone le 26 novembre 2005.

Histoire

L’Alliance française de Helsingfors fut fondée à l’Hôtel Kämp le 12 novembre 1890. Malgré l’indépendance de l’association finlandaise vis à vis de l’Alliance de Paris, cette dernière organisation, fondée une dizaine d’années plus tôt, était désormais présente dans le Grand-Duché autonome de Finlande.

La prima motrix de l’Alliance de Helsinki fut Mlle Marie de Verneuil, professeur de langues suisse installée dans la capitale. Elle fut secondée dans ses efforts par M. Léon Gabriel Biaudet, lecteur de français à l’Université. La nouvelle association attira dès le début de nombreux membres et bénéficia d’importantes donations de livres qui permirent de constituer une bibliothèque d’emprunt.

La France s’intéressa à la vie économique finlandaise à la fin du XIXe siècle, ce qui se concrétisa par l’ouverture d’un consulat à Helsinki. L’intérêt scientifique porté par les universitaires et les professeurs de français de lycée s’était manifesté par la fondation, antérieure de quelques années, de la Société Néo-philologique. La francophilie mondaine se canalisa, par contre, dans l’Alliance française.

L’Alliance de Helsinki organisa des réunions hebdo-madaires — au début, même plusieurs réunions par semaine – proposant des conférences, des discussions sur la littérature française et des concerts. La bibliothèque de l’association contribua à diffuser la littérature française. Une garderie francophone fonc-tionna pendant quelques années. Une autre forme d’activité importante fut l’organisation de bals.

Après le décès des fondateurs principaux dans la deuxième moitié des années 1890, l’Alliance de Helsinki subit une perte d’intérêt de la part de ses membres, et au début du XXe siècle le bureau envisagea même la dissolution de l’association. La décision finale se fit attendre jusqu’au printemps 1914. Alors, à l’Alliance, dissolue, succéda la Bibliothèque française de Helsingfors qui hérita de ses biens, y compris de la bibliothèque, et de ses activités. Cette organisation fusionna en 1918 avec l’Amicale franco-anglaise, dont se sépara en 1926 la Finnish-British Society. Cette évolution reflète les changements politiques révolu-tionnaires subis par la Finlande indépendante après l’écroulement militaire de l’Allemagne en 1918.

L’Amicale, transformée en Société franco-finlandaise, fusionna avec une association du nom de Cercle français et prit le nom de Cercle franco-finlandais en 1936. Les biens de l’Alliance originale passèrent alors au Cercle. Au cours des 69 dernières années le Cercle franco-finlandais a continué a poursuivre les mêmes activités, entre autres le maintien de la bibliothèque — transférée depuis 1997 à la bibliothèque de Kuopio, dépôt des bibliothèques publiques finlandaises, disposant d’un catalogue informatisé et consultable à partir de chaque bibliothèque publique dans le monde.

Kuinka liittyä jäseneksi?

Ottamalla yhteyttä toimistoon:
Puh. 09-272 2019 tai 050-357 0537

Jäseniltojemme päätteeksi tarjoilemme usein maukkaan iltapalabuffet’n edulliseen hintaan!

Kaikissa jäsen- ja yhdistyksen toimintaa koskevissa asioissa ottakaa yhteyttä toimistoon:
Puh. 09-272 2019 tai 050-357 0537
maanantaista perjantaihin klo 10-15

e-mail: cercle.helsinki@elisanet.fi

http://www.cercle-helsinki.net

Osoite: Meritullinkatu 20 A 1,
00170 Helsinki

Huom!
Mikäli haluatte asioida toimistolla, olkaa hyvä ja varatkaa tapaamisaika puhelimitse etukäteen!

Jäsenedut

* Jäsenet voivat osallistua n. kerran kuussa Cerclen järjestämiin monipuolisiin jäsentilaisuuksiin, joissa eri alojen ammattilaiset pitävät korkeatasoisia esitelmiä (sekä osallistua erilaisiin kulttuuri- ym. tapahtumiin, joissa yhdistys on mukana). Jäsentilaisuudet ovat pääsääntöisesti maksuttomia

* Cerclen jäsenkirje postitetaan jäsenille kotiin n. 6 kertaa vuodessa (jäsenkirjeessä kerrotaan mm. yhdistyksen tapahtumista ja pääkaupunkiseudun ”ranskahenkisistä” tapahtumista)

* Vain jäsenillä on mahdollisuus opiskella Cerclen järjestämillä kielikursseilla

* Jäsenet voivat lainata Cerclen käsikirjastosta (Meritullinkadulla) ranskalaisia kirjoja

* Jäsenet pääsevät katsomaan Suomen elokuva-arkiston ranskalaisia ja ranskankielisiä elokuvia ilman kantakorttia ja maksavat vain pääsylipun hinnan (v. 2007)

* Cercle vuokraa jäsenilleen Meritullinkadun tiloja edullisesti

Nykypäivää

Vuonna 2007 Cercle franco-finlandais de Helsinki – Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys ry (nimenmuutos vuonna 2003) on vireästi toimiva yhdistys. Yhdistyksessä on tällä hetkellä yli 350 jäsentä.

Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto on edelleen jäsenillat. Keskimäärin kerran kuussa pidettävien jäseniltojen tavoitteena on perinteidensä mukaisesti edistää ja ylläpitää ranskalaisen kulttuurin tuntemusta sen eri muodoissa. Jäseniltojen teemat ovat hyvin monipuolisia. Erilaiset ajankohtaiset aiheet, mm. Ranskan yhteiskunnalliseen elämään ja Euroopan Unioniin liittyvät kysymykset (Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ranskalaisessa lehdistössä, työsken-tely Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen palveluksessa Luxemburgissa, Ranskan valtion poliittiset muutokset, Ranskan tiedeprojektit jne.) ovat olleet suosittuja. Niin ikään suuren suosion viime vuosien aikana ovat saavuttaneet erityisesti ruoka- ja viinikulttuurin saloihin perehdyttävät esitelmät, unohtamatta esitysten höysteeksi järjestettyjä aitoja makuelämyksiä! Oma kuulijakunta löytää tiensä myös sellaisiin jäsentapaamisiin, joissa illan teema sivuaa esim. Ranskan alueita, historiaa, elokuvia, kirjallisuutta, musiikkia ym. taiteita tai tiedotusvälineitä. Jäseniltojen esitelmöitsijät ovat aina alansa asiantuntijoita, usein ranskalaisia tai ranskaa äidinkielenään puhuvia. Näin jäsenille tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa yhtä tärkeää yhdistyksen tavoitetta: kuunnella ja käyttää ranskan kieltä.

Syys- ja kevätkaudet huipentuvat joulu- ja kevätjuhliin. Juhlien ohjelmanumeroina on kuultu musiikkia, saatu nauttia pienistä teatteriesityksistä ja seurattu esitelmiä esim. ranskalaisista joulunviettotavoista. Ruokalista on useimmiten räätälöity ranskalaisia herkkuja silmällä pitäen. Joulukuussa 1999 yhdistys toteutti pitkäaikaisen ajatuksen: tanssiaiset. Runsas joukko cercleläisiä ystävineen juhlisti yhdistyksen ”vuosituhannen viimeisiä tanssiaisia” suuren tanssiorkesterin tahdittamana Katajanokan Kasinolla. Seuraavana vuonna yhdistys juhli näyttävästi 110-vuotisjuhlaansa hotelli Kämpissä ja v. 2003 oli taas tanssiaisten vuoro, tällä kertaa Restaurant Pörssissä.

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa ranskan kielestä, maan kulttuurista tai muuten vain ranskalaisuudesta kiinnostunut. Kielitaitovaatimuksia ei ole, mutta jonkinlainen ranskan kielen taito auttaa ymmärtämään yleensä ranskaksi pidettäviä esityksiä. Jäsenet saavat tiedon yhdistyksen tapahtumista monta kertaa vuodessa kotiin postitettavasta jäsenkirjeestä. Kirjeessä kerrotaan yhdistyksen omasta ohjelmasta ja siihen on koottu myös tiivistelmä lähinnä pääkaupunkiseudun ranskalais-henkisistä tapahtumista kuten teatteri- ja oopperaesityksistä,

näyttelyistä jne. Niin ikään jäsenkirjeessä kerrotaan Suomen elokuva-arkiston ranskalaisesta ohjelmistosta, usein myös Ranskan kulttuurikeskuksen järjestämistä tapahtumista. Cercle tiedottaa toiminnastaan myös sähköpostin ja internetin kotisivujensa välityksellä.

Cercle on osallistunut jo usean vuoden ajan aktiivisesti erilaisten ranskalais-suomalaisten tapahtumien järjestä-miseen eri tavoin, esimerkkeinä Helsingin juhlaviikkojen ja kulttuurikaupungin ohjelmiston yhteydessä esitetty ranska-lainen Ulysse-barokkioopperaproduktio v. 2000, III euroop-palainen keskiajan tutkimuksen kongressi Jyväskylässä v. 2003, Denise Bellon -valokuvanäyttely Helsingin Jugend-salissa v. 2004, Travelling Rennes à Helsinki –elokuva-festivaalien Helsingin-osuus v. 2004 sekä frankofonia-aiheiset messut Helsingin Kaapelitehtaalla v. 2005 ja 2006.

Tärkeistä yhteistyökumppaneista mainittakoon Ranskan Suomen suurlähetystö, Ranskan kulttuurikeskus, Helsingin kaupunki, Suomen elokuva-arkisto, Suomi-Ranska yhdistysten liitto ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu.

Yhdistyksen vuosikokous valitsee jäsenistöstä yhdistyksen asioista huolehtivan hallituksen varajäsenineen. Hallituksen keskeisenä toimenkuvana on viime vuosina ollut yhdistyksen jäseniltojen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä yhdistyksen talousasioiden hallinnointi. Jokaisella jäsenellä on toki halutessaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistystä koskeviin asioihin. Tarpeen vaatiessa on muodostettu toimi-kuntia huolehtimaan erilaisten tapahtumien järjestämisestä, esimerkkinä mm. 115-vuotisjuhlat Ritarihuoneella v. 2005.

Vuonna 2000 Cercle hankki omat toimitilat Helsingin Kruununhaasta. Seuraavana vuonna yhdistys aloitti pitkän tauon jälkeen ranskan kielen kurssien pitämisen jäsenilleen. Kurssitasot vaihtelevat alkeiskursseista pitkälle edistyneisiin. Vuodesta 2001 yhdistyksen kasvavaa toimintaa on hoitanut päätoimisesti tehtävään palkattu koordinaattori. Muutto uusiin, suurempiin tiloihin v. 2005 (Meritullinkatu 20 A 1, Kruununhaka) on mahdollistanut erityisesti kurssi-toiminnan laajentamisen.

Historiaa

Historiaa

12.11.1890 pidettiin hotelli Kämpissa Alliance française de Helsingfors -yhdistyksen perustava kokous. Vajaa kymmenen vuotta aiemmin perustettu Alliance-organisaatio sai näin edustuksen Suomeenkin, joskaan paikallinen yhdistys ei virallisesti ollut riippuvainen ranskalaisesta järjestöstä.

Yhdistyksen tulisieluinen päävetäjä oli sveitsiläissyntyinen Mlle Marie de Verneuil, joka opetti Helsingissä ranskaa. Hän sai tukea yliopiston ranskan lehtorilta Léon Gabriel Biaudet’lta. Uusi yhdistys, jonka säännöt senaatti vahvisti v. 1891, sai nopeasti sekä paljon jäseniä että huomattavia lahjoituksia lainakirjastoonsa.

Ranska osoitti suurta mielenkiintoa Suomen talouselämää kohtaan 1890-luvulla pitäen tuolloin esim. konsulia Helsingissä. Kiinnostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan oli jo saanut tieteellisen kanavansa yliopiston- ja koulunopettajien perustamassa Uusfilologisessa yhdistyk-sessä, kun taas Allianceen kanavoitui mondääni frankofilia. Alliance française de Helsingfors -yhdistys järjesti 1890-luvun alkupuolella viikottaisia (alkuvuosina useamman kerran viikossa) tilaisuuksia, joissa kuultiin esitelmiä, keskusteltiin ranskalaisesta kirjallisuudesta ja kuunneltiin musiikkia. Ranskankielinen lainakirjasto levitti kirjallisuutta ja jonkin aikaa toimi myös ranskankielinen lastentarha. Tanssiaiset olivat niinikään keskeinen toimintamuoto.

Innostus laantui alkuperäisten toimihenkilöiden kuoltua 1890-luvun toisella puoliskolla, ja jo 1900-luvun alussa harkittiin yhdistyksen lopettamista jäsenten kiinnostuksen puutteessa. Yhdistys hajoitti itsensä keväällä 1914, jolloin perustettiin Bibliothèque française de Helsingfors -niminen kirjasto. Alliancen omaisuus, kirjasto ja toimintamuodot siirtyivät tälle lainakirjastolle, joka sulautui 1918 Amicale franco-anglaise -nimiseen uuteen yhdistykseen (tästä irtautui 1926 Finnish-British Society) – kehitys heijastaa sitä suunnanmuutosta, jonka vasta itsenäistynyt Suomi teki Saksan keisarikunnan sotilaallisen romahduksen jälkeen. Vuonna 1936 seuraajayhdistyksen Société franco-finlandaise ja Cercle français -nimisen yhdistyksen sulauduttua uusi yhdistys otti nimen Cercle franco-finlandais – perien täten mm. alkuperäisen Alliancen omaisuuden. CFF on jatkanut viimeisten 65 vuoden ajan Alliancen vakiintuneita toimintatapoja: lainakirjastoa – joka siirrettiin v. 1997 Kuopion varastokirjastoon ja on sieltä käytettävissä kaikissa Suomen julkisissa kirjastoissa.